Olen pohtinut pitkään tuota meidän hyppynoudon ongelmaa ja nyt sain toteutettua mielessä olleen harjoitteen!

Hedin ongelmaksi on muodostunut seuraava:
Menohyppy ok, kapulan nosto ok, kiertää esteen takaisin menopuolelle ja hyppyy menosuuntaan kapulasuussa ja kiertää esten suorittaen noudon???? Noh, tästä ei varmaankaan pisteitä juurikaan heru... Käytännössä koira suorittaa molemmat hypyt ja noudon?

Siispä, tokohyppyesteen raahaus sisätiloihin oviaukkoon ja siitä sitten hyppynoutoa!!
Voi hitsi olisitte nähneet Hedin ilmeen kun raahaan sisälle hyppyesteen.... ????- merkkejä päänpäällä, nyt "äiskä" on seonnut???

Noh, päätin, tehdä tätä ensin hieman matalemmalla esteellä (73 cm) ja noudettavana esineenä olikin patukka eikä noutokapula. Voi hitsi, että tuo tytsä intoutui Teki tasan kymmenen toistoa täysin puhtaasti, välissä tietty leikittiin patukalla ja nostin viettiä!!! LOISTOIDEA, kiitos koutsit!
Tätä harjoitellaan nyt sisällä ja haetaan varmuutta tuohon liikkeeseen... sitten siirrytään noutokapulaan (sisällä) ja lopuksi nostetaan korkeus täyteen metriin. Eiköhän tämä ole kunnossa syksyllä

Luottavaisin mielin:D Huomenna suuntaan ilman koiruuksia "huolto-ajo-jännitysjoukoiksi" Merjan & Kipin AVO-kisaa kohti:D

Seuraavat treenit siis vasta sunnuntaina

 

Jaahas kauniin ilman innoittamana päätin lähteä ottamaan keppiharjoittelua (ilmaisua)... ja suuntana tällä kertaa Petinkon täyttömäen alue. Saavuttuani sinne totesin, että joo muutamassa vuodessa on se varsinainen jälkimaasto kadonnut jonkin ihme röykkiön alle??? Eikä ne ole mulle ilmoittanut tästä > törkeetä!!

Jäljen vanhetessa päätin ottaa riskin ja tehdä tottista siinä samaisella nurmialueella, tosin tuulen alla.
Olinkin positiivisesti yllättynyt, että kuinka keskittyneesti se teki töitä ja seuraaminen parani heti NOUDON jälkeen (jos vain muistaisi tehdä sen heti). Jäävät hyvät ja noudossa yritti haistella maata ennen kapulan nostoa?? WHAT! Uusinta toi paremman lopputuloksen! Positiivista: uusi paikka - jäljen teon koirani näki autosta (tiesi ja huusi), huolimatta tästä se malttoi tehdä tottista - pystyi keskittymään nurmialueella (aiemmin tämä olisi mennyt haisteluksi) - ennenkaikkea ohjaaja pystyi uudessa paikassa toimimaan uuden mallin mukaisesti! YES tyytyväinen oooooooooooon

Noh matkalla oli siis tuo jousiammuntarata, joka siis ammotti tyhjyyttä... eiku siihen nurmelle tekemään suoraa:
Tein n. 100 m suoran myötätuuleen, jossa oli 9 keppiä. Suunnitelmana pysäyttää Hedi joka kepille ja innostavasti pyytää ilmaisemaan noutona kepit. Jep, meni ekalla kepillä maahan... noh mehän ei tästä lannistuttu: toisella kepillä pysähtyi itsenäisesti, heilutti häntää ja kehusta toi kepin mulle (hyvä - tuo). Sama rata jatkui kahden seuraavan kepin kohdalla, viitosesta se olisi mennyt yli, mutta kutosen ilmaisi itsenäisesti kuin  myös seiskan... sitten kasilla olisi paukannut yli, kuin myös ysillä! Mutta hennosti pysäyttäen se kuitenkin ilmaisi ne nätisti > superkehut ja palkkaa!!

Pitäisikö... ilmoittautua kisoihin?... hmmm... äh vielä petrataan...

Tein Hedille tänne mökille jäljen (400m, 6 lelua ja kaksi kulmaa oikealle), annoin vanheta tunnin ja sitten jäljelle. Valitettavasti jana meni melko mönkään, en huomannut tehdessäni siinä olevan risukasan, johon jälkinaru kietoutui. Mutta lopulta päästiin jäljelle. Nosti hyvin jäljen ja lähti ajamaan intensiivisesti. Ensimmäinen esine noin 20 m päässä janalta ja siihen se pysähtyi kauniisti (en palkannut = idiootti, koska ei nostanut suuhunsa), jatkoi oma-aloitteisesti suoraan kallion yli, jossa tuuli puhalsi kiitettävästi. Tuli kulmaan ja moitteeton kulmatyöskentely suoraan. Ajoi nätisti seuraavalle esineelle, jonka merkkasi voimakkaalla hännän heilutuksella, muttei pysähtynyt kunnolla vaan jatkoi jäljestämistä. Polun ylityksessä teki reilusti töitä ja selvitti hyvin jäljen (Marko oli kävellyt polkua rantaan.  Kolmannen esineen kohdassa pysähtyi ja palkkasin siihen!! Jatkoi hyvin suoraan rinnettä ylös heti kulman jälkeen (mahtava kulma) ja ajoi intensiivisesti suoraan esineelle. Pysähtyi ja palkkasin!!! Siitä lähti jotenkin "vastahakoisesti?", mutta käskyllä??? Ajoi loppuun ja otti viimeisen esineen SUUHUNSA!!! Yes, jälkityöskentelyyn olen erittäin tyytyväinen... janoja pitää kerrata (ottaisko huomenna?). Esineilmaisua pitää treenata ja vahvistaa.

Sitten pikaesineruutu... 4 esinettä ja n. 30 metrin päässä.. Hyvä lähtö ensimmäiselle, kunnon nenätyöskentely. Otti esineen ja kääntyi kohti... pudotti esineen ja jouduin käskyttämään TUO... hmmm... ei palkkausta. Lähetys seuraavalle ja nyt toi kunnolla! Tosin luovutus seisaalteen... hmmm... talvikankeutta?

Kolmas esine: lähti hyvin... ja kaarsi ulos alueelta: numero kakkoselle... hmmm... no-how ötökkä! Sieltä suoraan ja esineelle. Toi hyvin ja palkkasin. Neljännelle en lähettänyt.

Terassilla pieni tottisharjoittelu:
Ensin yksi nouto... huono pito kapulasta... hyvä luovutus. Kierrokset nousevat noudon jälkeen, mutta hain oikeata mielentilaa. Hyvää seuraamista kolme terassin mittaa (täyskäännöksessä töni) ja palkka.
Nouto vielä päätteeksi ja se olikin paljon parempi (vietti korkeammalla) ja sitte loppupalkka ja sisälle.

Ihan hyvä treeni, tosi lämmin
 

Tampereelle suuntasin matkassani Eros ja Hedi, tosin Erokselle oli jotain ihan muuta luvassa kuin tottistelua
Eroksen puuhista kuullaan sitten 13.7.10, jolloin toivottavasti No-How A-pentue näkee päivän valon ja aloittavat Suomen valloittamisen

Odotellessa apujoukkoja, päätin ottaa Hedin kanssa muutaman harjoitteen Merjan pihalla (kiitos pihan lainasta ja kommenteistasi).
Alkuun ohjaajan mielentila oli ihan katastrofi > palaa vanhaan tapaan suorittaa seuraamista eli hirveellä kiireellä ja Hedi ihmettelee irtonaisesti seuraten...

Onneksi otettiin pari noutoa väliin, koska näillä saatiin Hedin vietti ylös ja seuraaminen olikin tämän jälkeen jo lähempänä sitä, mitä hallilla on opittu!
Pikaisesti maahanmenoa, istumista ja pari noutoa (se hyppynouto on purettava osiin takaisin ja aloitettava alusta Hedin kanssa) + loppuseuraaminen!
Vielä muutama "kauempaa" käskytetty maahanmeno ja autoon!
Olen tyytyväinen JÄLLEEN opettavaiseen harjoitteluun, tämähän on enemmän ohjaajan kouluttamista kuin koiran (sehän osaa jo). Mutta pääsimme tekemään vieraassa paikassa (siskon kommentoidessa sisällä asiaa) harjoitteen, josta varmasti oli hyötyä molemmille, KIIIIIIIIITOS Merja!

HUOM! Ennen muita liikkeitä ehdollista koiralle ensin yksi nouto! Pääsee rytmiin paremmin ja pidä oma mielentila uudessa opitussa!!

Tänään onkin suunta kohti möksää ja siellä otan sitten vähän tottista ja paljon jälkeä + esineruutua

Kaikille hyvää helatorstaita!

Jaahas mistä aloittaisi, oma suunnitelmani oli tehdä ensimmäinen ulkoharkka mahdollisimman rauhallisessa ja häiriöittömässä paikassa.... hyvä ajatus, toteutus vain ontui ja pahasti.

Iinan kanssa tekstailtiin pitkin päivää ja päädyttiin Petikkoon (virhe 1). Siinä sitten tehtiin parkkiksella Hedille kontaktin vahvistusta, mutta itse en ollut tyytyväinen koiran keskittymisen tasoon! Se osaa parempaakin... perskuta.

Jatketiin kävelytiellä (virhe 2.), jonka piti olla rauhallinen... joo my ass, rauhallinen... ei ollut kuin sauvakävelijöitä, lenkkeilijöitä ja yksi vaaleanpunainen hiippari. Tosin saimme tehtyä vahvistusta seuraamiseen ja lopulta sain palkattua koiran moitteettomasta seuraamisesta!

OPPI:
- seuraavalla kerralla täysin häiriöttämään paikkaan, pelkät hajut tuovat jo lisäelementin
- pidä pääsi!!!

Noh, tiedänpähän miten jatketaan

Olen kyllä niin tyytyväinen tuon Hedi-Kalevi-Kepposen edistymiseen... Huhhu... se jaksaa sitten nykyään yllättää mut positiivisesti

Hallitreenit aloitin ensin tuomarinilmoittaumisharjoitteella, joka meni ensin hieman häiriintyen, mutta toistossa sitten olikin jo täydessä kontaktissa kokoajan:

Viralliset valvojaiset tarkkailivat koiran käytöstä ja antoivat palkkausvinkin!

Sitten jatkettiin harjoitusta (pitkästä aikaa) henkilöryhmän kierroilla ja aluksi ohjaajan pakka oli jokseenkin sekaisin, mutta jahka ohjaajaa oli koutsattu toimimaan oikein näytti homma tältä (huom. häiriöhenkilö käveli tai juoksi kokoajan ympärillä):

Tiiviimpi henkilönkierto...

Ja sitten se juoksija yritti kampata meidät...

Luottamus kasvaa parivaljakolla kokoajan ja eiköhän tämä pikku hiljaa ala olemaan hyvä... käännöksissä vielä tuppaa hieman erkanemaan ja juoksuvauhdissa nostaa kerroksia:

Ehkä olen vain kriittinen... mut tuntuma heikkenee koiraan tuossa kääntyessä... hmmm... taitaa olla vika ohjaajan päässä, koska kontakti pysyy ja pysyyyyy...
Täyskäännöksen jälkeen se näytti tältä:

Hyvä käännös ja suora asento heti jälkeen!! YES!!

Sitten siirryttiinkin muihin liikkeisiin, eli lähinnä paikallaoloa HÄIRITTYNÄ... vai pitäisikö sanoa ärsytettynä...
Ensimmäisellä kerralla hiema häiriintyi tuon "koutsin tempauksista", mutta tokan jätön jälkeen lopputulos oli tälläinen:

Tökkiminen ei auttanut, vaan Hedi vain tuijottaa oikeaoppisesti ohjaajaa:

Silitys ei antanut aihetta purkaa kontaktia... mitäs sitten tuumaili koutsi... tämän nähtyäni mun silmät aukes teevadin kokoisiksi:

Ja huomatkaa pettynyt ilme koutsilla... äh... finksi on ja pysyy:D


Voisi ehkä todeta, että melko hyvä paikallaolo:D

Tämän jälkeen vuorossa olivat noudot... noh, nouto on kunnossa mutta tuo "muurihyppy" ei sitten mennyt toivotulla tavalla... kuin vasta kolmannella kerralla.
Tasamaanouto:

Hypystä ei tullut kuvamateriaalia, mutta täytyy muistaa seuraavalla kerralla ohjata koiraa hieman järkiperäisemmin ja selkeämmin...
A-este oli kyllä ihan hyvä suoritus koiralta ja tässä tuli sitten todistettua koiran vankka nouto... ekalla heitolla se jäi ponnistukseen liian lähelle estettä, joten kiipeäminen yli tuotti melkoista raavintaa:




Vasta luovutuksen kuvaa tarkastellesani huomaan, että tuo edellisen illan ottelun jalka on kipeä > pitää sitä ylhäällä rasituksen jäljiltä... LOISTAVA KOIRA!

Lopuksi vielä eteenlähetystä:



Ja sitten söpöilykuva: OLEN GEELI:D Eiku IHQU:D Loistotreenit jälleen ja varmaan viimeistään leirillä kuulen sitten vinoilua, koska kehuin Kalevia sanoilla: Olet mahtisonni!


NAHKELA IS VERY HAPPY!!!

Voihan vide miten ihana otus mulla onkaan!!!

Leijun seitsemännessä taivaassa seuraamisen parannuttua huomattavasti, ainoastaan käännökset ovat meillä vielä loittonevat. Näihin siis panostetaan entisestään ja vähän alkuun  päästiinkin jo Iinan ohjauksessa

Aloitin tuomarintervehdyksellä ja siinä selvästi itse edelleen jännitän tilannetta (vanhat möröt tulevat esiin...).
Uusinta jo paljon parempi, tosin Hedi pitää aktiivisesti kontaktin yllä ja vahvistusta sai reilusti.

Sitten seuraamista... joka siis näyttää nykyään tältä (kiitos kuvaajalle, vaikka ekaa kertaa käytti mun kameraa...):

Sitten sivulta näky onkin tälläinen:

Ja vielä sivulta katsottuna:


JA sitten tästä näkee tiiviyden:


Suurin ero on kuitenkin ohjaajan toiminnassa, ennen tätä "seuraamiskoutsausta" en pystynyt heiluttamaan vasenta kättä vapaasti... JA MISSÄ se nyt on kuvissa!!! WAU! Lisäksi koira on vapaana
Me ei olla pitkään aikaa otettu treeneissä kuvia, joten nämä toivat mulle roppakaupalla lisäintoa kun itsekin NÄKEE että koira on edistynyt (huom... nyt en näe sitä seuraamisessa, koska minut on pakotettu katsomaan suoraan eteen). Tässä vielä vertailuksi aikaisempi kuva:

Siis vuoden takaa:D Hihna, kädet...palkka rinnassa...

Otettiin me muutakin, jääviä ja noutoja...: luovutukseen tulo:

HUOM! tässä vaiheessa ohjaajan polvilumpio oli jo saatu takaisin paikoilleen, mutta siksi en pystynyt seisomaan tasapainossa (vasen jalka edessä)... tekevälle sattuu...treenausta ei keskeytetä!
Ja hyppynoutoa otimme ohjatunnoudon kapulalla:


IHAN SUPERIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIII!!!!
Kallu on ihqu...

Nahkela on aivan katossa...

Kauniin ilman kannustamana päätin lähteä jälkityöskentelyä harjoittamaan. Matkani suuntasi kohti Tervalampea, sillä mukaan uskaltautuivat myös Ellu ja Lefa koirineen.

Aloitus, kuten tavallista peltojäljellä! Tosin matka oli todella lyhyt (max. 100m), 1 kulma vasempaan ja vain kaksi keppiä laitoin jäljelle.
Jäljen jouduin tekemään sivutuuleen ja yhdessä kohdassa olikin sitten todella voimakas sivutuuliaukko.

Hedi lähti hyvin, sivutuulessa jäljesti S-tekniikalla varmistaen jäljen sijainnin. Ensimmäisen kepin ilmaisu oli loistava, mutta vanhalla metodilla Jotenkin arvasin tämän, että tauon jälkeen koira tarjoaa vahvempaa ilmaisutyyliä, noh... mitäs pienistä, sillä se meni kauniisti maahan ja keppi oli moitteettomasti etujalkojen välissä.

Sitten puhuripaikassa teki töitä melko ilmavalla nenällä, mutta intensiivisesti. Kulmaan tullessa teki saman vanhan kaavan mukaisesti kaarteen oikealle (tarkistuskaarre) ja jatkoi hyvin oikeaan suuntaan (takatuuli).  Harmikseni olin laittanut toisen kepin melko lähelle kulmaa, joten tarkistuskaarteessa Hedi ajoi ohi tuosta kepistä.
Loppu jälki meni todella jäljen päällä työskentelynä ja hyvin keskittyneesti. Palkkaus ja kävin Ellun kanssa etsimässä tuon yli ajetun kepin. Tein vielä yhden ilmaisuharjoitteen Hedille ja siinä se tekikin jo noutoilmaisun!!!

Hyvä Kalevi... tästä se lähtee!!!

Mitäs sunnuntaina tehtäisiin?  hmmm.... Nahkela jää miettimään:D

Jälkien vanhetessa tuli napsittua pari kuvaa... tällä kertaa kohteena oli Iisi poika: No-How Xtra Large:

Aivan mieletön fiilis, pikku hiljaa JOPA ohjaaja oppii jotain

Hedi-Kalevi oli aivan loistava ja se on pääasia! Ensin otettiin seuraamista ja "yleisön + koutsin" mielestä se on tiivistynyttä ja ohjaajalta vapautuneempaa... YES! Itse en juurikaan näe koiran työskentelyä, koska yritän tuijottaa suoraan eteenpäin, joten on vain luetettava katsojien kommentteihin.
Seuraamisessa otettiin uutena rytminvaihdokset:
- hidas meni mallikkaasti
- nopeassa saatiin esiin vanha virhe: Hedi käy liiveihin kiinni ja paikka leviää ohjaajan virheellisen käden asennon takia

Nopea tarvitsee siis vielä harjoittelua > LUE: ohjaajan ymmärrystä ja vartalon hallintaa.
Seuraamisen jälkeen otettiin vielä "noutoa" pehmolelulla ja tämä oli varsin hupaisaa:
- jätin "jättipehmon maahan, kasvot meihin päin" ja palasin Hedin sivulle
- lähetin noutoon: Hedi irtosi metrin, ryhdisti itsensä ja sanoi sille: MUUUUUUUUUUUR!
- katse ohjaajaan: "Äiti tuo tuijottaa!!!" tässä vaiheessa ohjaaja meinasi revetä täysin:D
- uusi käsky TUO... sinne se meni ja otti varovasti tuon pedon suuhunsa ja toi sen TODELLA ylpeästi ohjaajalle


Pieni tauko ja sitten jatkettiin jäävillä:
- liikkeestä istuminen meni moitteettomasti: ripeä istuminen ja ohjaajakin osasi työntäyteisesti pitää vartalonsa kurissa
- liikkeestä maahanmeno ja luoksetulo: ripeä maahanmeno, todella nopea luoksetulo ja suora istuminen!!
- myös uusinta oli hyvä, vaikka otin siitä jopa sivullesiirtymisen (lähinnä itseni kannalta  ja vartalon hallintaa)
- seisominen: ohjaajan käskytys persuuksillaan, joten koira hilasi kolmessa ensimmäisessä perään askelia 2-4
- neljännellä seisahtui hyvin ja palkkaa!!

Tasamaanouto:
- ensin pehmolelulla ja sitten 650g kapulalla > tosi hyvä

Hyppynouto:
- ohjaajan heitto meni vinoon!!! Aattelin mielessäni, että perskuta...
- lähti hyvin ja hyppäsi hyvin
- otti kapulan ja kääntyi kohden ... selkeä ajatus momentti koiralla (1 sek) ja hyppysi yli esteen... WAU!!!!

Loistava treenikokonaisuus... hyvä mieli...
välistä jäi kirjoittamatta edelliset treenit... sorry... Nahkela kiittää!

Huhhuh, olipahan uskomattoman hyvät treenit

Hedin kanssa otin ensin noutoja, jotka eivät sujuneet kunnolla vaan koira jumitti lähdössä?? Mitä ihmettä??
Sitten otettiin paikallaoloa, ensin niin että Nemo teki liikkeitä ja palkkasin intensiivisestä paikallaolosta (kontakti ohjaajaan). Vahvistusta vahvistusta ja ohjaajalle luottamusta! Välillä Iina kävi tekemässä häiriötä kulkemalla Hedin ympärillä!

Sitten otettiin seuraamisen vahvistamista, koutsi Mari oli sitä mieltä, että jo humpatus rupee muodostumaan meille
Itsekin täytyy sanoa, että oma tekeminen on ehkä aavistuksen parantunut entisestään, varsinkin kun pohjalle otettiin Selmatuksen seuraamisharjoitteita kanssani. Hedi tarvitsee reilummin tilaa, tullakseen parempaan asentoon ja paljon vahvistavia toistoja! Ehkä tämä tästä, pitkä prosessi!

Sitten uudelleen paikallaoloa, nyt kuitenkin niin, että Mari toi Märtan tottikseen...
Palkkaushan on Märtalla pallo ja tuohan sitten sattui lentämään suoraan kohti Hediä... iiiiiiiiiiiiik... ja toisella kertaa sitten kimposikin Hedin edestä ja Märtta perässä! Sydän pomppasi kattoon, et nyt sattuu... mut ei siellä se äiskän pikku kuuliainen muru makasi finksinä paikallaan Yleisö huokasi varmaan yhtä kovaa kuin minä!!
Saatiin siis todellinen häiriötilanne:D

Märtta pois, palkkaus välissä ja paikalle suuussikoira Mäylä.... samat kuviot ja paljon vahvistusta! Todella hieno paikallaolo Hedillä, ohjaajan luottamus nousi 110 astetta:DDDD 

Sikahyvällä fiiliksellä... Nahkela nukkuu....