Maanantaina uskaltauduin lähteä harjoittelemaan, enemmänkin "perhana-asenteella" ja kyllähän se koira sitten pienen patouman jälkeen työskenteli:)

Ollaan siis noustu suosta ja koitetaan kivuta tikkaita pitkin ylös takaisin.

Otettiin ensin seuraamista *iso muistutus kuka ohjaaja ja ketä kannattaa kuunnella tai...* ja siitä se sitten lähtikin:
- hyvä kontakti ja viretaso!!!
- vahvat käännökset!!!
- muistutus tuli heti perusasentojen virheellisyydestä ja kolmen muikkarin jälkeen, Hedi päätti tulla oikein ekalla:)
- ohjaajan täytyy paremmin vinkata koiralle aikomukset (kiitos Merja)
- muistaa liikkua rauhallisesti, jotta koira ehtii mukaan

Jäävät liikkeet olivat moitteettomat ja aimo palkkaus näistä!
Sitten autoon odottamaan toisen treeniä... vitsi et kävi lämpimänä!
Herolle tehtiin vietinnostoa myös ja Heron jälkeen Kalevi pääsi uudelleen
kentälle: kyllä oli neiti intoa täynnä!! Otin pysähdyksiä henkilöiden viereen jne...

Häiriöitä oli runsaasti, sillä hiekkakentän laidassa menivät meidän treenatessa: 2 skootteria, kolme räksyttävää koiraa, sauvakävelijöitä, lenkkeilijöitä ja pari naista jäi vielä katsomaan meidän suorituksia.

Tämä oli ohjaajalle todella sielunhoitoa, kiitos Kalevi!
Merjan vinkit otettiin käyttöön ja laitettiin pikkulikka työskentelemään kunnolla... tosi hyvä fiilis