Taotaan nyt sitten...

Hedi:
Pihalla ensin Markon avustuksella luoksetuloja, jäi hyvin istumaan! Tulee todella vauhdilla ja lähellä (jee).
Mutta jos haluaa hieman oikaista vinoutta ja ottaa askeleen taaksepäin, Hedi ottaa toisen tassun avuksi ja läiskäyttää sen reittäni vasten. Tämä toistui useita kertoja. HUOM! Nakkipalkka, molemmissa käsissä!
Toistoja 3 kertaa.
Sitten sitä perusasentoa, ensin autotallin seinää vasten -> hyvin pysyy ja hyvässä kohdassa! Seinä on oiva apuväline. Perusasento -> palkka -> vapautus (toistoja 3 kertaa). Sitten ilman seinää, tämä ei olekkaan niin helppoa, sillä Hedi hakee poikkittamista. Rauhallisesti eteen istuminen, rauhallinen siirtyminen koiran vierelle -> ja kontakti -> kehu -> palkka ja vapautus (huom. vapautus pois koirasta päin!). Toistoja 3 kertaa.

Piipa:
Ensin muistutusta hieman tekemisestä äidin kanssa, sitten rauhallista seuraamista kehuen. Lyhyitä pätkiä, rauhallisesti -> kehu -> pysähdys -> perusasento -> palkka ja vapautus. Näitä otettiin 3 kertaa, sitten siirryin jääviin... ensin liikkeestä istuminen -> hiipii perään. Uudelleen -> nyt pysähtyi! Hyvä!
Kolmannella kerralla muisti jo mitä ollaan tekemässä:)
Liikkeestä maahanmeno: öhöm, ei mennyt maahan käskystä... tokalla kerralla tiesi tasan tarkkaan mitä pitää tehdä (muistutin ekan kerran jälkeen). Sinne tippui, tarvitsi kuitenkin vartaloavun.. (aargh).
Palasin koiran luo ja uudelleen, kolmannella kerralla meni sitten jo nappiin! Hyvä Piipa. Luoksetulo oli todella tiivis ja siirtyminen perusasentoon... JEEEEEEEE!
Tähän lopetettiin!

Pöty:
Päätin ottaa äitikoirulinkin ulos:P joo, tota... intoa on ja vauhtia... öhöm... Yritin saada kontaktia...
Lopulta sainkin sen seuraamaan tiiviisti (tosin mun käsi sen suussa, joopa joo, oli tiivistä). Noh pitäähän toisenkin saada tehdä. Jätin sitten istumaan ja vein kourallisen nakkeja n. 30 m päähän.. palasin, otin käskyn alle, täyskäännös ja seuraamista vastakkaiseen suuntaan (lievästi irtonaista), käännös ja 3 askelta -> vatam, ETEEEEEN... sinne meni ku "suihkukone". Hauskaa sillä ainakin oli:)))

sitten otettiin pikku pätkä seuraamista (Pötyhän inhoaa tätä) ja lopuksi vein nakkeja piiloon, niin ettei Pöty nähnyt minne. Nenäharjoitusta lopuksi. Löytyihän ne nakitkin tosi kovan etsinnän jälkeen. Ensin tosin juostiin alueella ihan "päättömänä" ja sitten kun jaksettiin kuunnella käskyä "tarkasti" nakkipino löytyi. Vähän hei oli äitikoira innoissaan!!

Nahkelan raportti maanantailta päättyy tähän, kaikille jäi hyvä mieli:)