Heidin kanssa käytiin sitten Järvenpään yhteiskoulun kentällä ottamassa tottistelua, Heidin lasten ollessa koristreeneissä.
Paikka oli ihan super, iso hiekka kenttä, jossa valtava verkkoaita. Tilaa on... ja muita koirakoita. Ilmeisesti paikka on erittäin suosittu koiran kouluttajien kesken, koska todellakin siellä oli paljon ulkoilijoita sekä koiriaan kouluttavia ulkoilijoita...
Noh arvaatte varmaankin loput... Kalevi otti tilanteen näin  ja minä otin tilanteen näin , kunnes lopputulos oli molemmat maassa (Kalevi alla ja minä päällä)!

Osa liikkeistä saatiin tehtyä ja tuon "lepohetken" jälkeen myös ryhmäpaikalla olo sujui  moitteettomasti sekä kaverin kierto seuraamisessa. Matkaa meillä on vielä varsinaiseen kisasuoritukseen reilusti. Sovittiikin, että kukin tekee omalla tahollaan suunnitelman mihin pyrkii, miten pyrkii ja missä ajassa pyrkii tuohon lopputulokseen!

Kalevi kyllä osaa, kun haluaa... ja itseäni lähinnä ottaa pattiin tuo asennevamma koiralla. Tähtäimessä on siis oikean mielentilanhallinta koko suorituksessa paikasta huolimatta sekä ulkoisista ärsykkeistä.

Oli tässä illassa positiivistakin:
Noudot olivat superia... seuraamista saatiin tiiviimmäksi imutuksella. Eli tehtiin me muutakin kuin tapeltiin
Tuo likka on vain niin käsittämätön pakkaus... ehkä mietin tavoitteet viikonloppuna ja palaan sitten niihin...

Lähtee nuolemaan haavojaan