Nämä joulun "lepopäivät" eivät ole belgeille mieleisiä, joten eilen (26.12.2007) meinasi "helvetti" revetä emännän maatessa sohvalla! Se siitä omistajan levosta...

Kauhukakara Hedi päätti, että nyt riittää makoilu ja tehdään jotain kivaa (ei suostunut irroittamaan emännän aamutakin helmasta:). Aloitinkin Hedin kanssa sitten pikkuaivojen työllistämisen:
Noudon pitoharjoitukset:
Otin ensimmäiseksi isolla kapulalla (650g) pitoharjoitusta, mutta jo kolmannella kerralla Hedi totesi käsien tuoksuvan nakeille, joten suun avaaminen meni melko taistoksi. Sitten se vielä perhana pääsi tiputtamaan kapulan omalle tassulleen... aargh, miks mä olen niin hidas! Onneksi se ei kuitenkaan ollut siitä milläänsä, vaan otti kapulan nätisti vielä uudelleen suuhun (tosin piti oikeata etutassuaan reilusti ylhäällä kun oli varmaan pikkasen kipeä). Sain kuitenkin viimeisen pidon onnistumaan joten kuten ja palkkasin reilusti riehunnalla!
Seuraaminen:
Onneksi tuo edellisen pitotreenin jalka ei näköjään ollut enää kipuisa, joten jatkettiin vielä harjoittelua.
Sisätiloissa harjoiteltiin ensin perusasentoa kontaktilla muutaman kerran nakkipalkkauksella, sitten siirryttiin sisällä seuraamisen harjoitteluun ja tuo menikin ihan mukavasti ottaen huomioon, että kyseessä oli vapaana seuraaminen. Emännän tulee vain kiinnittää huomioita vartalonsa suoruuteen, muuten Hedi päättää jäädä pysähdyksissä hieman taakse.
Liikkeestä istuminen:
Tätä emme ole juurikaan harjoitelleet, mutta ensimmäiset treenit menivät ihan mukavasti. Hedi pysähtyi hyvin ja piti paikkansa (tosin en ottanut kuin muutaman askeleen eteenpäin).
Liikkeestä maahanmeno:
Maahanmeno otettiin nyt ensimmäistä kertaa "seuraamisen" kanssa eli jouduin antamaan pari kertaa käsiavun. Hyvin se kuitenkin menee "suorinvartaloin" makuulle (tosin peruuttaa samalla hieman) ja pitää paikkansa, vapautus suoraan maasta (ei istumista lainkaan).
Lopuksi riukuttiin sialla:) Musta tämä oli ihan onnistunut kokonaisuus, joten täytyy muistaa vaan seuraavalla kerralla ottaa pienempi kapula edelleen käyttöön ja harjoittaa vain pari kertaa pitoa!!

No sitten otin Piipan vuoroon ja koska ongelmamme ovat lähinnä noutojen luovutuksissa ja perusasentoon siirtymisessä, päätin harjoitella näitä kahta ainoastaan.
Noudon pitoharjoittelu:
Wau, tämä meni ihan uskomattoman hyvin! Heti ensimmäisen treenin jälkeen se jo hamuili käsistäni tuota kapulaa ja piti kolmannella kerralla jo 3 sekunttia! En ottanut lainkaan itse noutoliikettä, vaan nyt keskitytään toistoilla tuohon oikeaan luovutusasentoon ja pitämiseen.
Perusasento:
Tämä vaatii hiukan vielä ohjaajan mietintää (eli etäisyys ja kulma mietittävä paremmin). Tosin 4 harjoitusta tein, mutta jouduin antamaan vartaloavun... joka siis meidän ongelma... aargh, miten tuosta pääsee pois!
Intoa tässä koirassa riittää reilusti ja potkua... kunhan saisi ne vielä kanavoitua järkiperäiseksi työskentelyksi:)

Lopuksi otin sitten äiti-koirulilla vielä noutoharjoitusta:
Tämä oli siis lähinnä ohjaajan motivointia, sillä äitikoirahan on niin kauniisti suorassa luovutuksissa että!
Kun sitten näille tyttärille vielä saisi tämän onnistumaan samalla tavalla... jossain vaiheessa (kunhan Hedi saa paremman ruokahalun), kokeilen ruokanoutoharjoittelua samalla tavalla kuin olen noudon opettanut äiti-Pötylle.. mutta ei vielä...

Näin täältä Nahkelasta päättyy raportti, - Nina